"Lahti on tyyni ja rauhaisa vaan.
Kussa mun kultani kulkeekaan?"
(Eino Leino)
Olen nähnyt vain hymyilevät kasvot
ja keskipäivän kuumuuden raukaisemat silmät.
Kun tulee syksy
merellä on toinen luonto.
Silloin lyödään lyötyä
armotta.
Kaikki taistelevat kaikkia vastaan:
vene soutajaa, aallot venettä vastaan.
Hätäraketti valaisee hetken
tyrskyjen pirstomaa graniittia.
Harmaalokki lentää kiroillen vastatuuleen
Sen nyrkin heristyksessä on
voittajan tunnusmerkkejä.
Rantaan ajautuneessa pullossa
on jokin viesti.
Selite:
Lainattu runo ei olekaan Kantelettaresta, vaan Eino Leinon "Lemminkäisen äiti"-runosta! Omaan muistiin ei pitäisi koskaan luottaa. Pahoittelen virhettä!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut