Tunsin tuoksun meren
näin liitävät lokit yllä valkoisen veneen
kuulin laineiden liplattavan
jälkiä rantahiekassa
isä, äiti ja lapsi
lapsi, minä
Mataloitui lahti meren
ranta kauaksi kaikkosi
kasvoi leppää, kasvoi kaislaa
kasvit kaiken valloitti
Nyt vanhus yksinäinen
katsoo katveesta lepikon
vanhus, minä
Niin ajan ratas raksuttaa
muuttaa maisema muotoaan
nousee karit uudet katalat
pois lammet pienet matalat
Metsä jylhä, tahi niitty soinen
maisema on joskus toinen
Vaihtuu kulkijat vuorollaan
Selite:
Olipa vaan pakko kirjoittaa, eka runoni.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
