Kun maailma on yhden savukkeen päässä hulluudestaan

Savu ja peili eivät anna minulle enää mitään,
onko enää tuoretta hiekkaa, jonne haudata unelmiaan,

jos maailma on yhden savukkeen päässä 
omasta mahdottomuudestaan.

Kuka jaksaa odottaa aaltoa rantaan,
jos kaikki hyvät teot katoavat santaan.

Kuka jaksaa välittää enää sivulauseistaan,

irti päässeistä toiveista,
tai turhasta Overtonin ikkunasta,

kantoiko niistä mikään,

kun maailma on yhden savukkeen päässä
omasta hulluudestaan.