Kotikatuni koivut ovat kauniit,
vehreät, heiveröiset,
kuitenkin vahvat.
Yksinäisiä.
Toisin kuin minä. Tavallaan.
Olen kuin avain nipussa,
lehti niiden koivujen oksilla.
Yhdessä.
Mutta yksin.
Kokonaisuutena kai silti kaunis. Vahva.
Elämän tuuliin taipuisa.
Selite:
Eipä kait siinä. Jonkin sortin aforismi, kai. Hetkessä rustattu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
