Kesäyö

Joka yö kun menen nukkumaan, mietin vaan sitä miks en sua mielestäin saa. Mietin vaan iltaa milloin istuimme vieretysten siinä vanhalla tutulla penkillä ihan hiljaa. Silmät suljettuina astun eteenpäin kohti tuntematonta, mutta niin onnellisena kuljen näitä polkuja mitä on ollut jo liian monta. Tiedän että se hetki lyhyt yhteinen oli varmasti se ainoa ja viimeinen. En luultavasti ansaitse edes enempää mutta kun suljen silmäni anna mun vieressäs vielä hetki olla aivan hiljaa ja antaa ajan vierähtää