ei helpota, ei

pitkään makaavat
tummat pilvet horisontissa
auringon kajo ei toistu honkienkaan rungoissa

oravat ovat nukahtaneet odotukseen
maailma on vaiti tai toisaalta liian äänekäs
linnut ovat eksyneet pesäpöntöiltään
risteillen suunnatta sinne tänne
umpimähkään hapuillen, siivet alassuin
nokat kuin henkeä haukkoen, apposen ammollaan

jotain on tapahtunut, jotain peruuttamatonta
tarkimmat korvat ovat nyt kuulotta vailla
lämmin hymy poissa, väsymys on voittanut
              nyt on poissa tuska ja kärsimys
              on vain rauha ja hiljaisuus
tienoolla kaikuu yksinäisen joutsenen huuto
miten inhimilliselta se vaikuttaakaan 
vastaan sille, se vastaa takaisin
              vuorohuudot jatkuvat
kaksi yksinäistä, toinen toisensa löytäneet
siinä toisiaan tukevat