Oletko koskaan kadottunut katseesi
toivonut onnellista loppua
jota ei tänään tullutkaan
Tiistaina istuin puistonpenkillä
katsoin leivänmuruja nokkivia puluja
meren yllä leijuvia harsopilviä
kirjoitin viestin mielessäni fontilla kauniilla
Niin kaunista, niin surullista
eikä silti tunne mitään vahvaa
ehkä vielä joskus joku kuulee sen?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olipa kerran onnellinen loppu jatkuakseen onnettomana mutta niin oikeana todellisuutena.
Varmasti kuulee.Kaihoisan hyvä on runosi.