Kaipuuta kaikkeus

Maailman tuuliin mä
huuliin rohtunein puhkuin

Taivaankaunis maallinen tunteenpurkaus
suurin mielenhauraus, tuska tuntematon

Nyt nään peilistä kaiken sen
kunnes pesen kasvoilta unelman eilisen

Turtunut mielikuvitus
tappaa tulevaisuuden

Untenmaille ajaa tuntemattomaan
Sortuen liian suureen kuvitelmaan

Jäinen sydän yhdistettynä
aivojen vajaatoimintaan
ihmisen jokaisen lopulta
arkkuun toimittaa