Ja niin yö hiipi jälleen kaupunkiimme
On liikenne lakannut,syksyn tuuli puhaltaa
Katsot ikkunastasi,on alas matkaa kuusi kerrosta
Näet valot kaupungin,se elää ja hengittää
Mutta sinun sydämesi lävistettynä ja auki revitty
Ei kukaan tiedä kuinka sattuu
Ei kukaan nää miltä tuntuu
Ei kukaan soita,mitä kuuluu
(kertsi)Katsot ylös tähtien täyttämään taivaaseen
Vain unissa kauneimmissa,sinunkin sydämesi haavat
sidotaan ja sinuakin rakastetaaan
Herättyäsi pyyhit kyyneleet
Lähdit ulos kylmään maailmaan
Ja päätit seurata sydäntäsi
Kylmä tuuli puhaltaa läpi sydämesi
Kuljet löydät rakkautesi
Etsit läpi kaupungin,alta kivien
Luota likaisten baarien,jälkeen kaljatuoppien
Alta katulamppujen
Palaat takaisin vuokra yksiöösi
Vedät peiton korviin ja nukahdat
Siihen kauniiseen uneen missä elät vain hetken kerrallaan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Elävää tekstiä, kuvailevaa ja tunteita herättävää.
"Ei kukaan tiedä, kuinka sattuu,
ei kukaan tiedä miltä tuntuu,
ei kukaan soita, mitä kuuluu"
mielestäni parhain kohta tässä. Ehkä tämä kertoi liikaa omasta itsestäni..