Kuulin hiljaisuudessa kaipauksen
kuulin huokauksen
Kun katsoin peiliin
näin väsyneet kasvot
ja huolittelemattoman parran
Näin uupuneen taistelijan
Näin sotilaan
joka hävisi ratkaisutaistelun
ja pakkasi kotinsa reppuun
Taskussaan tukku paperia
ja katkennut kynä
Sydämessään hän kantoi kuvaa rakkaastaan
ja vaeltaessaan ammensi voimaa muistoistaan
koettelemuksistaan
harvoista voitoistaan
monista tappioistaan
Hänen mitalinsa oli varastettu
ja arvomerkkinsä ryöstetty
Hän hymyili
Ei kukaan
ei kukaan
voisi viedä hänen arpiaan
Selite:
Tekee hyvää ajatella asioita käänteisesti.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
niin paljon voi muistot meille antaa..koskettavan kauniisti kirjoitat...
Pidin tästä
Sivut