Siivet

Ahdistaa, sanoit

Kerroit kuinka rintaa puristaa,
että päivät yöltä tuntuvat

Pian olin sinun peilikuvasi,
kyyneleemme yhdistyivät

Suljit silmäsi elämältä
Tahdoit ikuiseen pimeään

Lähden nyt pois, sanoit

Et hengitä,
ei enää kyyneleitä

Äiti,
elämä otti sinut takaisin hellään syleilyynsä

Kyyneleemme yhdistyvät jälleen,
onnenkyyneleitä