Ole sinä minun valoni
ole käteni
turvani
kun olen sokea
kun en enää tiedä
mitä tehdä
Suutele minua
vie voimani
anna minulle lipas täynnä salaisuuksia
puhu kielillä
joita niin yritän ymmärtää
Ja ihossasi miljoona eläintä
haluaisin kesyttää ne kaikki
lentää niiden mukana
juosta kaunein kauriisi sisälläni
Kun olemme yhdessä
luumme kolisevat yhteen
olet ilma jota hengitän
ilman sinua en hengitä
Nämä hetket kanssasi
laiskoina apinoina
timantteina taivaalla
suolana meressä
tuulena metsässä
näen sinut
läpi ajan virtojen
unen kohtana
osana itseäni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mielenkiintoinen runo :) aivan ihana oli tuo toiseksi viimeinen säkeistö, niin hassu mutta silti tunteikas :)
Jopas kolahti. Kauniisti toimii, melkein hengästyttää. Luenpa toisenkin kerran.