Iäksi kadotettu sielu(pari)

Takana niin paljon
eikä silti lainkaan

edes se
ääretön määrä muistoja
ei riko
yksinäistä tuskaani
(ja kaipausta)

Eivät tarpeeksi
ne hetket
lähellä ja kaukana

kera kyyneleiden
hymyjen ja naurun
kumppanuuden
suudelmien läheisyyden

olimme yksi
ja silti
olin enemmän
kuin koskaan
(voin enää olla)

Antaisin pois kaiken
kun takaisin

sen yön, jolloin
minua pelotti,
sinä muistat kyllä

ensimmäisyydet
keskimmäisyydet
(sanat hymyt kosketukset tunteet)
mutta kaikkein viimeisimpiä
ei tulisi

ja ne hetket
(olit kaunis)
katselin sinua

kaikkea tuttua
tutumpaa kuin itseni
turvallista
täydellistä
rakasta
omaani

tiesin,
sinä rakastat
kaikkeudessa eniten,
silti uskoin rakastavani
enemmän

ja nyt
liian myöhään
uskon niin jälleen

jopa ne riidat
epätoivo sekä lamauttava pelko
menettämisestä

voisin loppuelämäni
pelätä
(ja kuitenkin antaa kaikkeni
ja lisää)
jos se ei vain
enää
olisi totta

Menetetty

puolet minusta
se sisälläni oleva
(jäljellä vain
tyhjä kuori)

se elämä
koko minun elämäni
meidän tunteemme
kotini sinun sylissäsi
tulevaisuutemme

ennen syntymäänsä kuollut
perheeni

Olit minua varten tehty
ja minä sinua

varten vain sinua
olen edelleen

ja aina

aina