katosit

päästin sut lähelle, liian lähelle. näytit mulle maailmaa,näytit mitä on rakastaa,näytit miltä tuntuu kun sulkee silmät,päästää irti ja luottaa,et päästänyt koskaan irti,en pudonut takiasi,et antanut minun koskaan kaatua. päästin sut elämääni,tulit maailmaani,täysillä enemmän kuin kukaan koskaan,sait mut luottaan. yhtenä iltana päästit irti,annoit mun kaatua,näit kun sain haavat syvät,et välittänyt,et enää,annoit minun vuotaa,melkein kuiviin,olit siinä etkä mennyt pois,nauroit.nautit siitä kuinka näit kun kärsin,yritin lähteä,et päästänyt mua ylös,nautit vaan siitä tyydytyksestä jonka sait kun näit kun kärsin,olin siinä itkin koska sattui.. olin siinä liiankin kauan,melkein tukehduin nautintoosi,mutta jokin sai muhun voimia,jokin sai mut uskomaan,että on parempaa kuin sinä ja valheesi,on parempaa kuin se että hauan miellyttää sinua vaikka se koskisikin minuun,on jotain paljon parempaa. en ole enää se lintu häkissäsi jonka voit sulkea aina sinne halutessasi,olen vapaa,vapaa sinsuta enkä enää ikävöi luoksesi,olen päässyt sinusta ja sinä minusta,asiat ei muutu enää,usko se kultaseni ja jatka matkaasi,ikuisesti.