Turhaan me toisistamme kiinni pidämme.
Kumpikaan ei sitä kumminkaan halua.
Miksi emme vain voi tehdä sitä?
Unohtaa toisemme.
Se voisi olla niin helppoa,
jos tahdomme niin.
Voimme tehdä sen myös vaikeasti,
niin vaikeasti ettei siitä tule mitään.
Et sinä minua enää rakasta,
miksi silti väität niin?
En minä sinua enää rakasta,
joskus rakastin.
Miksi silti vain väitän itselleni että
rakastan?
onko meidän pakko pitää kiinni?
Jos emme kuitenkaan tahdo.
Miksi teemme tämän toisillemme?
Kidutamme vain itseämme tällä suhteella.
En kestä tätä enää.
Hyvästi rakkaani.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jotenkin meitsillä taitaa olla fiilingit aika samalla tasolla tän runosi kanssa...
tämä on todella koskettava... kun mulla on itselläni samanlainen tunne että en rakasta poikaystävääni mutta pakotan rakastamaan ja kuitenkaan en pysty päästämään irti.. on se vaikeaa tulkita rakkautta... kaunis ja ihana runo<3
ihana runo!!! Jotenkin niin...IHANA!!! <3<3<3 osaisinpa minäkin noin hyvin... :)