Otteita kesäpäivästä

Valkoiset hattarat lipuvat majesteetillisesti
maissikukan sinessä. Hahtuvat vyöryvät
äänettömästi eteenpäin. Ne näyttävät olevan
tarpeeksi lähellä, jotta voisit hypätä kyytiin ja
ratsastaa taivaalle leijailemaan sudenkorennon
lailla kesäpäivän vienossa tuulessa.

Kuoriainen köpöttää sammaleisen kiven päällä
kuin partioiden reviirillään. Vaahteran lehdet
heiluvat tuulessa. Marjaomenan oksat ovat
kukista valkoiset kuin kesäpäivän keskelle
jäänyt lumikinos. Keltainen kissa tervehtii
riippumaton uneksijaa, kunnes löytää
kiinnostavamman kohteen - sisiliskon.

Lintujen kraakunta, naksutus ja liverrys kaikuu
ympäri pihaa. Kissan piipahtaa uudelleen -
ja taas uudelleen. Taputat käsiäsi, jotta liian
lähelle tullut räksy vaihtaisi maisemaa.
Kissa oikaisee puutarhapenkin alle.

Auto hurahtaa paikallistiellä ohitse. Kaukaa
kuuluu koiran haukuntaa. Ojennat jalkasi.
Polvi naksahtaa. Räksyt jatkavat keskusteluaan.
Taivutat varpaasi. Nekin naksuvat. Ojennat
kädet riippumaton ulkopuolelle. Naks.
Olet aika naksuva tyyppi.

Aasian koneen jylinä kaikuu yläilmoissa.
Kärpänen tai jokin muu surahtaa riippumaton
yli. Tieltä kuuluu kopinaa. Kohottaudut katsomaan.
Pinkkipaitainen ratsastaja taittaa matkaa ratsunsa
kanssa. Kissa putsaa turkkiaan penkin alla.
Linnut tsirpittävät. Ojentaudut takaisin riippumattoon
ja nostat jalan toisen päälle. Haet sopivaa asentoa
ja keinut hiljaa maton mukana. Kynästä meinaa
loppua muste. Säädät kirjoituskulmaa.

Kukkakärpänen surisee vaahteran lehvistössä.
Aurinko menee piiloon. Huitaiset hyttysen pois.
Taivaalle on ilmestynyt ohuen pensselin vedon
kaltainen pilvi. Aurinko paistaa taas. Talon valkoinen
seinä hohtaa. Huuhkaja mesoaa metsässä. Nostat
aurinkolasit silmiltä. Liian kirkasta. Laitat lasit
takaisin. Huitaiset hyttysen pois. Huuhkaja onkin
aivan raspikurkku. Käsi väsyy. Oiot hetken kättä
yläilmoissa.

Kissa on käynyt lepäämään. Sääreen pistää.
Oikaiset koukussa olevan jalan, mutta ötökkää
ei näy. Mesoaminen metsässä jatkuu. Nostat pääsi
tyynyltä. Hiukset ovat irronneet huolimattomalta
ponnarilta, mutta et viitsi korjata niitä. Päivän
sanomalehdet ovat vierelläsi, mutta tuskin saat
niitä nyt luettua.

Tuuli kolisuttaa pihagrillin ritilää grillin jalkaa vasten.
Kuuluu vaimea pamaus. Talon katto elää kuumuudessa.
Kopinaa. Ratsastaja ratsuineen palaa. Kissa kuuntelee
laiskan kiinnostuneesti. Lintu laskeutuu talon piipulle
ja sen sisälle. Mekkala alkaa. Hemmetti. Siellä taitaa
olla pesä. Pitänee kutsua nokisutari ennen lämmityskauden
alkua. Toivottavasti ei tule kylmää loppukesää.

Yksi pilvi on muuttunut tummemmaksi. Vaahteran ja tammen
lehdet kahisevat. Jostain kuuluu siipien suhinaa. Kissa
kapsuttaa itseään. Pannassa oleva nimikyltti kilisee.
Auto suhahtaa ohi. Kissa läppäisee kyynärpäätäsi ja
kaataa kumisaappaasi. Niitä on nähtävästi kiva pureskella,
mutta sitten kuuluu mielenkiintoisia ääniä ja kissa katoaa
pusikkoon. Auto menee. Tällä kertaa normaalinopeutta.

Vilkaiset kännykän kelloa, mutta et saa siitä selvää.
Nostat aurinkolaseja. Ahaa. Se on 15:16. Ilma viilenee.
Olet enemmän varjossa. Aamupäivällä leikattu nurmikko
tuoksuu. Huuhkajat jatkavat jutusteluaan.

Kissan pää ilmestyy pusikosta. Naurahdat. Se kiertää
kiven takaa vaahteran juurelle ja häviää. Parantelet
asentoasi. Tavailet sanaa ja korjaat kirjoitusvirheen.
Huokaiset. Päätät korjata ponnarin. Koiran haukahdus
kuuluu kaukaa. Kohotat päätäsi. Kissa tai lintu
puuhastelee pusikossa. Kirjoitat lauseen puoleen
väliin asti ja yliviivaat sen. Ötökkä päristelee ilmassa.
Miksi väitetään, että maaseudulla on hiljaista?
Ei täällä ole hiljaista. Melu on vain erilaista.

Kissa naukuu. Kissität suhisten. Kissa ilmestyy
pusikosta takaisin laatoitukselle. Nouset horjuen
istumaan ja tuet jalkasi putkirakennetta vasten.
Pörriäinen suhahtaa selkäsi takaa. Ehkä tämä
riittää tältä päivältä. Pitää käydä sisälläkin.
Katsahdat kumisaappaita. Kusiaiset ovat vallanneet
ne. Taidatkin mennä paljain jaloin...