pelto viettää alas joelle
mies ja nainen kantavat koreja
hevonen kääntyy uteliaana
mies antaa porkkanan
sirkat sirittävät
mies juo liiterissä oluen
puinen risti nytkähtelee kaulakuopassa
nainen vie korit sisään
takan reunalla on metsästä poimittuja kiviä
ne ovat tärkeitä
ikkunasta näkyy omenapuu
viime kesänä
talon maalasi poika joka kuoli.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jotkut runot toimivat erityisen hyvin kun otsikko löytyy suoraan tekstistä. Tämä on sellainen.
Tuli mieleen Ristijärven maisemat jostain syystä, kun siellä on muutaman kerran käynyt(keski-Kainuussa). Eritoten sellainen vanha maatalo juuri peltoreunaisen järven rannalla. Siellä tunsi sukupolvet. Aivoja virkistävä runo, loistavalla lopetuksella.
herkkää ja haikeaa
mutta ah niin ihanan kesäinen ja suomalainen runo
kaunista