Sieluni syksy

Runoilija Martta

nainen
Julkaistu:
2
Liittynyt: 26.11.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kylmä maailmaa, julma maailmaa
En voi löytää oikean tien
Ei ole toivoa, ei ole uskoa...
Olen yksin
Minulla on vain mun tunteet,
Vain mun rakkauteni...
Se on mahdotonta...
Mahdotonta olla sun kanssasi
Mun voima on kohta lopettaa
Mä odotan toivon viimeistä säteetä...
Ympärilläni on hämärä
Ja paljon ikävää ja tuskaa
Ainoa paratiisini on sun lämmin katseesi
Mun helvetti on sun jäätävyys...
En tiedä milloin vielä voin tavata sua
Se on tulevaisuuden salaisuus...
En tiedä kuinka elää sua ilman.
Mun masennus on loputon,
Sieluni syksy alkoi...

Selite: 
menetän mielenkiinto elämään
Kategoria: 
 

Kommentit

joo, piste on mun tyhmä tapa. En tiedä miksi=)
Kiitos meilipiteestäsi

Runossa, välttäisin noita piste, piste, piste juttuja, ajatuksen voi antaa jatkua lukijalle muullakin tapaa, vaikka jättämällä tyhjän rivin. Sisällössä on paljon vanhoja ajatuksia, mutta myös jotain uusia näkökulmia, mikä on aina hyvä asia!
Punatekstiin sanoisin, että masennukseen on apua saatavilla!

joo, piste on mun tyhmä tapa. En tiedä miksi=)
Kiitos meilipiteestäsi

Runossa, välttäisin noita piste, piste, piste juttuja, ajatuksen voi antaa jatkua lukijalle muullakin tapaa, vaikka jättämällä tyhjän rivin. Sisällössä on paljon vanhoja ajatuksia, mutta myös jotain uusia näkökulmia, mikä on aina hyvä asia!
Punatekstiin sanoisin, että masennukseen on apua saatavilla!

 

Käyttäjän kaikki runot