Kohti valoa

Ei jaksa enää.

Elämä kuin kova taakka,
jonka alla ihminen,
vähitellen murtuu.

Tuntuu ettei pysty hengittämään,
ja vaikka kuinka yrittäisi
ei jaksaisi kaivaa itseään ylös.

Yrittäen ojentaa kättänsä kohti valoa,
toivoen, että joku vielä kaipaisisi.

Pinnistellen viimeisillä voimillaan
pysyäkseen täällä,
muiden rinnalla.

Mutta voi hyvinkin olla,
että uupumus voittaa
ja kaikki häviää.