Hautajaispäivänäsi ilma oli kuulas.
Kuulas, kyllä juuri se on se sana. Sillä ilmassa oli juuri sopiva suhde autiutta ja matalassa valossa kimmeltävää kosteutta, joita tarvitaan kuulauden syntymiseen.
Ei, missään tapauksessa en olisi tarennut ilman sitä vanhaa tummaa takkia. Ja tiedätkin eihän ilma olisi ollut kuulas ilman juuri sitä takkia. Nuo kaksi ovat kuin vanha aviopari toisilleen tutut ilman sanojakin.
Illan väistyvä valo antoi mielen vaeltaa muinaisille mantereille. Aikaan jolloin kaikki oli vielä nuorta. Siellä ja silloin käytiin ne taistelut, joista legendat syntyivät.
Naurahdin.
Kosteus tiivistyi suolaisiksi pisaroiksi kasvoilleni. Sielläkö sinä nyt oletkin?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vallan kaunis on runosi, kuin pieni silmänräpäys