Olenko synkkä

Runoilija kalatmies

mies
Julkaistu:
1477
Liittynyt: 22.6.2007
Viimeksi paikalla: 2.9.2026 18:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Kaikki runot omia,
 eikä aina niin somia.
 Kauas ei tieltä eksy,
 ihanan värikäs syksy.
 Väreistä keltainen,
 on niin iloinen."

Runoja tulee vielä lisää,
kun aikaa ja kiinnostusta riittää.
Ajatuksia tuulen kuiskauksesta,
voin myöhemmin kertoa.

Kuulen äänen,
näen maailman ihmeellisen,
sormet tanssivat päällä näppäimien,
lukea voit tuloksen.

Kirjoitukset ovat ajatuksia,
ollako ne totta vai tarua,
vaiko vilkasta mielikuvitusta,
ehkä aitojen tunteiden purkamista.

Edit: kirjoitustila tuli täyteen, siirrän vanhoja otsikon Arkisto (vanhat poistetut) alle.


PS. Älä tulkitse sanoja väärin,
surusta voi kirjoittaa myös hymymielin.
Tosin ihan helppoa se ei aina ole,
onneksi ei kanna ruudun taakse sun katse.

Tekstini lainaaminen osittainkin voi johtaa oikeudellisiin jatkotoimiin.
Kiitos kaikista mielipiteistä ja mukavia lukuhetkiä. 


© Copyright kalatmies
 
Olenko synkkä surullinen sielu,
vaeltaa tuskan myrskyisessä yössä
syksyllä ilman kuuta taivaalla
mustien pilvien lähestyessä toisiaan välkehtien.

Musta tummanpuhuva pitkä naama 
ja tummat hiilenmustat vaatteet,
synkät vailla tarkoitusta olevat ajatukset.
Ilman varjoa takanaan kulkee etsien kaiken kokemansa elämän tuskan tarkoitusta,
enemmän kuin kirjasarjan sivuihin mahtuu tarinoita
ja pilviet kyynelvirtaa jaksaa kantaa.
Talven nietokset kylmään lumeen ja jäähän piilottaa,
kesäinen aurinko taivaalta kuumana polttaa. Keväällä elämään heräävä kukka kauniina muita houkuttaa,
hymy huulillaan iloisin silmin hän kaiken taakseen piilottaa.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Synkkyys voi kääntyä hyväksi, niin kuin lopulta tapahtuu <3 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot