Aurinko irvisteli rumalta taivaalta,
enkä halunnut katsoa sitä. Se ei välittänyt.
Maailma näytti sairaalta ja välinpitämättömältä
ja niin minäkin. Aika valui ja likaiset pilvet
vuotivat saastaansa niskaani lokkien laulaessa
mielipuolista sävelmäänsä. Mitä on rakkaus?
Arvet hullun sydämessä,
tulehtuneina kivusta ja kylmyydestä niinkuin
mekin olimme vielä vähän aikaa sitten.
Käännyit, tahdoit irti ja minä horjahdin.
Yhdessä hyppäsimme, minä putoan vieläkin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
