Unenomainen kaupunki

Lukitsen
unenomaisen kaupungin
karanteeniin.

Suihkulähteet
ovat muovautuneet katuojiksi.
Kovakuoriaiset ryömivät
mutaista seinämää pitkin
kaduille.
Kuorissaan kantavat vuosilukuja.
Ne hytkyvät
kuunnellessaan musiikkia,
joka ei ole iäisyyksiin
kuulostanut hyvältä.
Kysyvät toisiltaan
"Muistatko?"

Lukitsen 
unenomaisen kaupungin
karanteeniin.

Täällä kuunvalo
pesii painajaiset mosaiikkilaattoihin.

Tässä kaupungissa
jokainen umpikuja
johtaa soramontulle.
Koppimaisia taloja,
vähävaraisuuden tapetit.
Tuhkakupit puolillaan
huonoa huomista.
Folioseinien välissä
kaksi rikkinäistä
eivät pysty luomaan kokonaista.
Kieroon kasvavia rikkaruohoja.

Lukitsen
unenomaisen kaupungin
karanteeniin.