Nimetön

Minä olen avoin sinulle, kenelle.

Taivas kumartuu iltaisin
ikkunani taakse
ehdottelee typeryyksiä.

Ja minä ajattelen sinua
vaikken tiedä missä
olet
kuka
olet.

Puren sormet vereslihalle
koska aika maistuu kitkerälle
ja tarttuu hiuksiin kiinni.

En halua hyväksyä.
Haluan toivoa
haluan löytää.

Jäädä hetkeen
huutaa tyhjyyteen.

Todellisuus on likainen ikkuna
saa elämän näyttämään harmaalta.

Itsehän pidän punaisesta.