Kesä vaipuu koomaan
hengittää
muttei elä
Vaaleanpunainen karhunpentu rattaissani
nallenkorvat hupussaan värähtävät hiekkatien joka kuopasta
osoittaa sormella kioskin edessä kylmissään värisevää juoppohullua
Kiristän vauhtia
näpit jäätyy
Haikeana katson vuodenajan hidastuvaa sykettä
puituja peltoja
ja yli lentävää joutsenta verestävällä taivaalla
Niin
kesä vaipuu koomaan
ja kylätie muuttuu alastomaksi
harmaaksi
ja hiljaiseksi
Selite:
Vaunulenkillä tyttäreni kanssa
Syksyntulo oli aistittavissa..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi