Tämän alamäen minä päihitän!
Vaan nyt olen ruusupuskassa
jokainen piikki iholleni
tekee kipeää
Ei, en halua nousta
pyöränikin menee menojaan
Tunnen veden polvillani
huudan kivusta
En tarvitse apuanne
-Joko ollaan perillä?
Havahdun ja katselen ympärilleni
en ole bussissa pikkulasten ympäröimänä
Pienen pojan silmät eivät katso minua
oma ääneni minua vain hämäsi
-Minne olemme menossa?
Aikaa niin riittämättömiin
olen jo mennyt päämääräni ohi
En mene pelkääjän paikan täyttäjää
syyttämään
rakas ihminen, virheiden kanssa eletään
Oma karttasi, tuo joka minut sokaisi
oli este muiden joukossa
ei pomputkaan tämän tien
syytä yksin itselleen ota
Ei miehet, jotka tästä tiestä ole kiinnostuneet
liekkö edes tietäneet
Syyllinen on tässä
tyhjässä talossa, tässä
tyhjässä sängyssään, tässä!
Aivan niin
tyhjässä elämässään häviämässä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
