Suru

Runoilija tassuttelija

nainen
Julkaistu:
3
Liittynyt: 19.8.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Toivottavasti ketään ei häiritse varsin synkkäsävyiset kirjoitelmat, sillä täältä niitä tulee tuutin täydeltä! No, aina välillä yritän jotain vähän pirteämpääkin, mutta kun itselleni kirjoittaminen on lähinnä terapiaa, niin se "taitaa" näkyä... :P
 

Tiedän, ettei kukaan voi elää ikuisesti.
Tiedän, että Tuonettaren syliin on turvallista nukahtaa.
Tiedän, että sinun on nyt hyvä olla.
Ja kuitenkin suolaiset kyyneleet kastelevat poskeni,
kun katson valkoista arkkua.
Et enää koskaan hymyile minulle,
et naura kanssani,
et lohduta minua surussani.
Ehkä olen vain itsekäs;
nyt voit ilahduttaa niitä kaikkia,
jotka ovat menneet ennen sinua.
En siis sano hyvästi, vaan näkemiin.
Kun minun aikani viimein tulee,
saamme olla jälleen yhdessä.
Ikuisesti.

Selite: 
Näköjään sitä voi saada inspiraation hautajaisissakin...
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot