Tässä vain olen
Hymyilen itselleni
Hassua nähdä epäkohdat
itsestään
Kohdat jotka herättävät
aika ajoin ahdistusta
Jälkeenpäin ne hymyilyttävät
Jännitän turhaan
Jostain syystä yksi asia
tekee minusta tasapainottoman
Eikä kyseessä ole alkoholi
Minusta tulee pieni poika
Levoton, epävarma poika
Mietin mistä se johtuu
Mutten ole keksinyt vastausta
Ehkä en ole kohdannut itseäni
tarpeeksi syvästi
Vuosia tulee kroppaani
Miehisyyttäni etsin
Haluten eroon poikamaisuudesta
Yksi hetki tiedän
Hetken päästä en
Päättämätön luonne
Katson horisonttia mutten näe sitä
Katson sen läpi, ohi sen
Jotakin minuun on ohjelmoitu
Mutten ole löytänyt oikeaa
työkalua avatakseni sitä
Lopuksi jää vain samat kysymykset
Samat levottomuudet
Nyt nukkumaan
Ehkä uni avaa solmuja päässäni
ja sielussani
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ei pieni poikamaisuus ole ikinä pahitteeksi vai pitääkö pojan kasvaa "täysin mieheksi" (mitä sitten ikinä tarkoittaakaan) että hänessä on tarpeeksi miehisyyttä. Siinäpä pohdittavaa.
Jotenkin minusta ihanan miehekäs runo tai sitten siihen vaikuttavat sanavalinnat tiedä häntä :D
Viimeiset rivit olisi mielestäni voinut jättää poiskin tai sitten ne juuri sopivat muutenkin levottomuuksien yhtälöön.
Kylläpäs nyt runosi kummasti lisäsi minunkin pohdintoihin levottomuutta ;)