Yön morsian

Niin hiljainen on nyt hän
Hiljaisempi kuin aamun ensi tuulahdus, kuiskaus

Voi kuinka hän silloin nauroikaan
Auringon paisteessa hymyillen

Niin hiljainen on nyt hän
Hiljaisempi kuin yö kuiskaus

Voi kuinka hän silloin nauroikaan
Merenrannalla sinulle hymyillen

Niin hiljainen on nyt hän
Hiljaisempi kuin syyshämärä kuiskaus

Sillä synkein yö otti hänet morsiamekseen
Niin hiljainen on nyt hän mutta hiljaisempi on yö

Ja hiljaisin on nyt hän
Nukkuessaan tammiarkussaan