Veriset kädet, särjetty sydän.
Ainainen pelko että jotain tapahtuu.
Ei uskalla luottaa miehiin, pelko että kaikki samanlaisia.
Vaikka tiedän että ei ole. KAI?!?
juuri kun luottamus miehiin palaamassa ja uskaltaisi tykätä jostain(tosin hänestä En tykännyt, olihan hän kaverini isä ja perheellinen mies)
Mutta viina vei/vie mielen ja aivot, sille ei voi mitään!
Luottamuns hävisi/häviää tas, tiedä koska tulee takaisin.
Ikuiset arvet sydämessä. Niitä ei kuka tahansa pysty poistamaan.
Kyynel tipahtaa paperille, ei asiaa voi uskoa todeksi!
Toivoisi sen olevan pahaa painajaista!
Olisikin!
Selite:
Tein tän runon 23.7-07
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runosta tulee aina parempi jos on oma elämä taustana ja täytyy sanoa että sydän itki verta puolestasi mikään ei ole niin pahaa kuin se että joku särkee luottamuksen ja tässä sen kuulee luulotonkin. Erittäin hyvä <3
Ei ikä rasita runon arvoa, vaan ne kokemukset, jotka ovat tehneet haavoja ja jättäneet arpia.
Pidän tästä runostasi tuskan määrästä huolimatta ... Kiitos!
Runosta tulee aina parempi jos on oma elämä taustana ja täytyy sanoa että sydän itki verta puolestasi mikään ei ole niin pahaa kuin se että joku särkee luottamuksen ja tässä sen kuulee luulotonkin. Erittäin hyvä <3
Ei ikä rasita runon arvoa, vaan ne kokemukset, jotka ovat tehneet haavoja ja jättäneet arpia.
Pidän tästä runostasi tuskan määrästä huolimatta ... Kiitos!