Pisara putoaa, osuu maahan
nostan katseeni, toinen pisara putoaa poskelleni.
Lasken katseeni ja tuijotan tietä.
Tietä jota pitkin kerran lähdit.
Sinun oli pakko mennä.
Jätit minut tänne odottamaan sua.
Vettä sataa, en huomioi sitä.
Seison sateessa tunnin odottaen sinua.
Viimein näen sinut.
Juoksen luoksesi, halaan ja
toivotan
sinut tervetulleeksi
kotiin...
Selite:
se tunne kun odottaa jotakuta palavaan jostaki kaukaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo :)