Missä olet nyt,
mihin askeleesi kantaa,
sylissä varjon,
suojassa valolta,
solinassa musiikin,
vai aalloilla alkumeren.
Muistojen
vuolaassa virrassako
kotisi on?
Et olisi saanut
olla niin julma,
et olisi.
Missä askel kantaa,
kellot raksuttavat aikaa.
Arvoitus kuiskii kuun takaa,
ja lupaus on puhdas.
Kaikki sanat ovat
vihdoin valkoisia.
Huominen koittaa ajallaan.
Aika ja kellot ( jossain)
(c) Oiva Utumaa
mihin askeleesi kantaa,
sylissä varjon,
suojassa valolta,
solinassa musiikin,
vai aalloilla alkumeren.
Muistojen
vuolaassa virrassako
kotisi on?
Et olisi saanut
olla niin julma,
et olisi.
Missä askel kantaa,
kellot raksuttavat aikaa.
Arvoitus kuiskii kuun takaa,
ja lupaus on puhdas.
Kaikki sanat ovat
vihdoin valkoisia.
Huominen koittaa ajallaan.
Aika ja kellot ( jossain)
(c) Oiva Utumaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut