Kuolleiden kirja 1

Runoilija 371397943f0d2396a22570ad4868df22

mies
Julkaistu:
2
Liittynyt: 13.2.2019
Viimeksi paikalla: 16.2.2019 11:58

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.3.2024

 

Mikael koputti puuoveen kahdesti, ennen kuin avasi sen ja astui sisälle huoneeseen. Aurinko paistoi seinän kokoisista kahdeksannen kerroksen ikkunoista sisälle, valaisten työhuonetta. Suoraan oven edessä oli työpöytä, jonka takana istui koko ITT:n johtaja. Pöydän ympärillä seisoi kaksi miestä ja nainen, jotka kävivät keskenään kiivasta keskustelua. Keskustelu pysähtyi ja he kaikki kääntyivät häneen päin. Jokaisella henkilöllä huoneessa oli päällään mustat puvut, kuten kuului. 

"Kutsuitte minut." Mikael sanoi. "Niin." Mikael katsoi kuinka johtaja nousi seisomaan ja käveli pöydän toiselle puolelle hänen eteensä. Toni Airisto läheni seitsemääkymmentä ja hänen hiuksensaa olivat jo harmaantuneet mutta siitä huolimatta hän oli täysissä voimissaan. "Viime yönä tapahtui... jotain vakavaa." Toni sainoi. Toinen miehistä astui eteenpäin ja kertoi Mikaelille: "Noin puoli kymmeneltä Hailuodossa Vaskissa taukoa pitävä poliisi, Eetu Tervonen ammuttiin." "Kuka oli amuja?" Mikael kysyi. "Se se onkin ongelma." Toni jatkoi. "Paikalle soitettu partio löysi lumesta ihan ruumiin vierestä Ruotsin pääministerin pojan, Gustav Stenbergin." 

Mikael tuijotti Tonia suu auki. Hän oli aivan varma että heidän täytyi pilailla mutta heidän ilmeensä pysyivät vakavina. "Se ei ole mahdollista..." Mikael aloitti.  "Pojan kädessä oli tappamiseen käytetty ase ja siinä oli vain hänen sormenjälkensä." Mies keskeytti. "Vielä yksi kummallinen seikka on se että Gustav käytti ampumiseen Scorpion Evo konepistoolia." Toni kertoi.  "Mutta sehän on poliisien ase..." Toni nyökkäsi. "Juuri niin ja me emme tiedä miten Gustav sai sellaisen käsiinsä."

"Jos tämä leviää..." Mustaan pikkutakkiin pukeutunut nainen keskeytti Mikaelin "Se leviää jo, teemme kaikkemme, mutta liian moni ihminen kylästä näki ruumiin." Mikael katsoi naista hetken yrittäen tunnistaa tämän kasvot. Toni huomasi sen ja sanoi: "Saanen esitellä: Amanda Karonen, hän toimii Ruotsin sotilas tiedustelupalvelun kanssa. Amanda tässä on Mikael Ranta IT osastolta." Mikael nyökkäsi Amandalle ja kääntyi taas Toniin päin.

"Tietääkö pojan isä tästä?" Mikael kysyi.  "Ei vielä." Mikael puri huultaan miettiessään. "Meidän täytyy tehdä jotain, heti kun tämä leviää laajemmalle meillä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä hyviin väleihin Ruotsin kanssa." Toni nyökkäsi. "Presidentti ja Pääministeri tietävät tästä jo, meidät on määrätty tuomaan Gustav tänne ja pitämään hänet elossa oikeudenkäyntiin asti." "Oikeudenkäyntiin?" Mikael kysyi . "Gustav ampui poliisin, hänet tuomitaan oikeudessa ja kärsittyään rangaistuksensa hän pääsee takaisin isänsä luo." Toni katsoi häntä ja Mikael huomasi Toninkin miettivän suunnitelman järkevyyttä. "Emmekö me voisi pelastaa välimme lähettämällä pojan takaisin isälleen?" Mikael mietti. "Sinä hetkenä kun Gustav päästetään ilman rangaistusta ulos Suomesta hallitus menettäisi kaiken suosionsa. Tämä on hallituksen määräys ei minun" Toni vastasi kävellen takaisin pöydän taakse.

"Sinä, Amanda ja Juhani ajatte Hailuotoon, Amanda tuo Gustavin tänne ja sinä sekä Juhani jäätte hailuotoon keräämään tietoa." Mikael nyökkäsi ja kysyi vielä: "Tietoa mistä?" Toni vastasi: "Siitä kuka Eetu Tervonen oli ja mitä hän teki Hailuodossa, sekä miten Gustav päätyi sinne ja kuka antoi hänelle aseen." Toni ojensi Mikaelille mustan kansion. Hän otti sen ja käveli ovesta ulos.

 

oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot