Isä

Tänävuonna

juhannuspäivä

on sun kuolinpäivä


mutta 14- vuotta sitten.

se oli juhannuksen alla.

keskikesän keskiviikko

isä kaipaan sua niin

katson kuinka sadepisarat ropisee maahan!

Vettä tulee kaatamalla!


taivaskin itkee ikävää! 

puolet mun  elämästä oon ollu ilman sua! 

et sää varmaan ois koskaan jättäny mua!

jos sun  ei ois ollu aika lähtee!.

mää tuijotan öisin tähtee

sädekehä
Linnunpesä

metsä tuoksuu ruoholle! Vehreydelle ! 

kesälle!

juhannukselle!

koivullle !:


vaan niin se tuoksu sillonkin 

14' vuotta sitten! 

kaikki oli sillon hiljaa


Niin hiljaa

Tuuli ei soinut puissa

muualla ehkä oli lippu salossa
meillä se oli puolessa välissä

aamu se oli kauhein 

raadollisin 

tappavin 

ikinä

se hiljaisuuss

se äänettömyys

se syvä tyhjyys

ja lopullisuus


se edellis vuoden syksy 


lakas lehtien lisäks pois sut! 

jätti muiston sydämeen


ikävän tunteen ikuiseen


nyt! Nyt on paljon kaikki muuttunu!

mut isä ajatukset on ikävään juuttunu!

et sää olis varmaan suuttunu

aurinko valaisee pilven raosta

Jostain puun onkalosta


elämä runnoo, potkii ja lyö
ja kaikki voimani syö

Vaikka olis yö

olis kova työ

irrottaa vyö

jossa riippuu muistot

kuvat

hetket nuo

jotka vie isä lähemmäks sun luo

ajatus vain tuo

Ja jotain siitä suo


kukoistaa kesä

Linnuilla pesä

lähtee matkaan eksyksissä

vesissä

lentoon ei lintu lennä
ei se ennä
siivet ei kanna
Voimaa anna! 
hyvästi jää
sitten tää
Loppuu kerä
päättyy erä
tylsistyy terä