Jälleen menetys

Elokuussa me oltiin toiveikkaita

Sulla oli bestmän meidän häihin tiedossa

Hän sai tietää kuinka oot löytäny onnen elämääs


Mutta äkkiän sekin suruks muuttui. 

Menetit rakkaimman ystäväs

Yhtäkkiä hän oli poissa 


Jäi tyhjä hiljaisuus


Poimin sulle teidän lähimetsästä
Rakkaudella sun herkkusieniä
Lohdutukseks. 


Oltiin kesällä siinä teidän purolla

Usein katsomassa sen virtaa. 

Silloin tuntui aivan kuin tuo purokin olisi ollut hiljaa


Kuukaudet kului. 

Ja hautajaisissa oltiin 

Kauniisti soi sielä "poika ja lumiukko" 

Ja ystäväsi saateltiin pois. 

Mitä häistä tulee ilman bestmäniä? 

Oli kysymyksemme. 

Kului kuukausi - pari


Viikko sitten jälleen menetit
rakkaimman ystävän joka enää oli tukemassa 

Joka kävi sunnuntai päivisin kahvilla, muistan kuinka usein hän tuli sua katsomaan meitä tervehtimään

Ja kihlajaislahjaks sillon toi rahapuun joka kuulemma kasvaa rahaa kun sitä kastelee

Nyt sekin on vähän jo nuupahtanut. 

Viime sunnuntaina kun oltiin kaksin teidän keittiössä

Koirat rupes haukkuun

Tuleeko joku? 

Ei ketään


Mutta hänhän juuri kävi sunnuntaisin siihen aikaan. 

Kävihän se hyvästelemässä meidät. 

Koiratkin sen vaistosi ja ilmoitti. 

Hän ehti saada hääkutsun postissa. 
Ja lupasi tulla jos esteitä ei tule. 


Kaksi ystävää jo pois häistä. 

Tasan 60 päivää häihin. 

Toisenkin ystävän haudalle varmaan viedään lyhty/kynttilä. 

Vaikka olisi mielummin nähty hänetkin häissä. 


Olihan hänkin sulle maailman tärkein ystävä. 


Ne ystävät jotka on ollu sun elämässä eniten mukana


On nyt kokonaan pois 

Sateinen marraskuu. 

Ei joulumieltä

Ei hääjärjestely mieltä. 


Pelkkä suru, kaipaus ja ikävä


Sen tiedän että rakastan sua maailmassa eniten. 

Mutta sitä en tiedä miten täältä noustaan

Kun molemnat ollaan ihan rikki