Anna mulle vastaukset,
tänne omaan umpioon,
sen tyhjyys kaikuu korvissa,
vaikeuksissa suunnattomissa.
Tämän tänne kirjoitan,
elämästäni jäljen raapustan.
On sievää miten kaunista on, ihmisen
rikki korjaavan.
Jokainen kiinni saa,
mitä haluaa kiinnittää.
Uskoa rakkauteen .
sitoa siteet kiinni vaan.
Rohkeutta vaatii taipale elämän.
Antaa väistyä epätoivon hämärän.
Sen kuun loisto on, jolloin valon näät näin.
Uskon kirkkaan se luo, jokainen
lopuksi voiton tuo..
Pitää uskaltaa, pitää taistella...
Ihmisen pää täytyy ravistella..
Uusi jakso elämän, tuo kirjon viimmeisen..
Näkee rikkonainen...tuo tuleva naisen sen...
Jota rakastaa, jota hellii...uskoo viimeiseen.
Rakentaa, sopii, kunnioittaa...
Sen päämäärän, työ valtava on.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voimakas runo, myös uskoa ja toivoa antava.