Talven tahto varjostaa
kylää pientä, uinuvaa
hiipii hiljaa vierahille
tuttu vieras on se sille
tupa tuiskuun kietoutuu
huurun syliin antautuu
kissa kehrää villapaitaa
vasten uuninpankon laitaa
lämmön lepoon tuudittaa
pohjoinen, tuo martaan maa
peittää pienen, hiipuvan
monen savun maailman
oi, kunpa pitkään aikaan
koittaisi ei vielä kevät
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit