Olen sairas pelosta

Runoilija ebb407d32ba1bb695c483efe232f8434

nainen
Julkaistu:
1
Liittynyt: 6.3.2017
Viimeksi paikalla: 26.12.2018 11:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.3.2024

 
Olen sairas pelosta
kodittomana kuljen ympäri katuja
en ole parantunut

En kai edes yrittänyt

Olen sairastunut yksinäisyydestä
törmään pimeässä jatkuvasti

Olen tatuoitu elämän varjopuolilla
kasvoni ovat kuluneet
ja ne tyypit jaksavat jauhaa kauneudestani

Olen sairastunut pettymyksistä
kadottanut itseni
Eikä minulla ole kotia täällä
pimeään joudun yksin

Olen sairas pelosta siellä
kauneuteni valuu viemäriin
ja sinne jään haisemaan

Yksinäisyys on majapaikkani
suolaiset kyyneleet, rinnassa tuntuva pelko

Minut tehtiin kodittomaksi jo lapsena
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hyvin liikuttavaa,pidän.
Ulkoisella kauneudella ei muutoinkaan ole merkitystä.
Jotenkin keskittäminen haittasi tätä, minusta tuntuu. Karsisin tätä rankasti, lopun toteamus murskautui sanojen määrän alle, sen haikeus jäi kakofoniaan.
 

Käyttäjän kaikki runot