Sadetta

Kivinen alusta selkäni alla
Pyörivä pilvi maisema
Tuulen humina korvissa
Vihlova kipu rinnassa

En huomannut ajan kulua
Pimeyden vuoro nauttia
Ahdistuksesta
Katseeni yhä taivaalla
Odotan auringon nousua

Ei tähtiä kirkkaita
Vain yksinäisen lauluja
Niitä jotka hälventää kipua

Havahdun mietteeseeni
Lupasivatko sittenkin vain sadetta 
Ehkä aamulla ei olekaan
Auringon valoa