Kosket minuun, mutta et enää sydämelläsi,
sormepäittesi kosketus jäätää ihoni.
Kyynel, yksi ainoa, vuotaa poskelleni.
Tiedän, rakas, tiedän. Se on nyt ohi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Ohi
Runoilija laluna
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 4.7.2005
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| laluna | Pyyntö | 25.10.2005 | 3 | Runo |
| laluna | Pakko | 25.10.2005 | 2 | Runo |
| laluna | Tuli | 4.8.2005 | 4 | Runo |
| laluna | Nimetön | 4.8.2005 | 1 | Runo |
| laluna | Etsintä | 9.7.2005 | 5 | Runo |
| laluna | Täyttymys | 9.7.2005 | 3 | Runo |
| laluna | Lost | 8.7.2005 | 0 | Runo |
| laluna | Yksin | 4.7.2005 | 3 | Runo |
| laluna | Ohi | 4.7.2005 | 4 | Runo |
| laluna | Pieni kuolema | 4.7.2005 | 1 | Runo |
Kommentit
siis voimakkaasti...
:D
Lyhyen koskettava, ehdoton tunnelma välittyy voikkaasti.
Haikea, kaipaava runo, jossa on silti hieno selviämisen tunne. Pidän runon repliikinomaisuudesta ja hienosta, elävästä tunnelmasta :)
Haikeutta, joka tuntuu niin loputtomalta.
"Rakas" saa jännän vivahteen, kun kosketus kuitenkin jäätää.. Laittaa miettimään :)