Hiljaa tuuli kulkee metsien halki vieden kotiin mua.
Tuvan lämmön kaukaa tunnen, savun tuoksu kutsuu kotiin päin.
Koti mulle aina rakkain ollut on Vienan Karjalan.
Mun sydämeni Vienan verta sykkii, ja sinne kuulun ain.
Äiti armas siellä oottaa, vihdoin pääsen syliin muorisen.
Laulut vanhat kansan suusta, kannel siellä heleästi soi.
Melodiat virtaa virran mukana, myös korven kutsu sydämen valloittaa.
Sieltä kuulen kaikuviestin, palaa kotiin matkamies, tänne jää, täältä lähde et.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut