Eräänä aurinkoisena päivänä kaupungin vilinän keskellä, huomioni kiinnittyi johonkin aivan erityiseen. Kadun toisella puolella sipsutti nainen, jonka kengät suorastaan loistivat kirkkaassa auringonvalossa. Ne olivat niin upean näköiset, että hetken luulin nähneeni jotain, mikä olisi kuulunut ennemmin taideteokseen kuin kenenkään jalkoihin. Ne kengät olivat kuin makeisset, syötävän kauniit.
Otin reippaasti jalat alle ja lähdin loikkimaan hänen peräänsä. Ajatus siitä, että saisin tietää, mistä nuo kengät olivat peräisin, vei mennessään. Kadun ylitettyä sain vihdoin hänen huomionsa ja pysäytin hänet.
"Anteeksi neiti," aloitin hengästyneenä. "Saanko kysyä teiltä yhden asian? Mistä olette ostaneet nuo kauniit kengät, sekä voisiko ne mahdollisesti olla myytävänä?"
Hän katsahti minuun lempeästi hymyillen, mutta samalla hänen kasvoillaan näkyi pilkahdus leikkisyyttä. Hän vastasi: "Ei, en missään nimessä myy näitä kenkiä."
"Oikeasti? Miksi ihmeessä?" ihmettelin. Olin jo valmistautunut ostamaan ne hinnalla millä hyvänsä, mutta hänen vastauksensa yllätti minut täysin.
"Siksi," hän sanoi naurahtaen, "koska nämä kengät ovat syötävän hyvät!"
Syötävän hyvät
Sillä oli syötävän näköiset kengät jalassa,
niitä ei varmaankaan voi mitata edes rahassa.
Niillä se sipsutti kadun poikki,
meikä hänen peräänsä kiireesti loikki.
Hänet kadun toisella puolen vihdoin kiinni sain,
anteeksi neiti kysyisin teiltä yhden asian vain.
Mistä olette ostaneet nuo kauniit kengät syötävät,
ja onkohan ne myytävät
Ei näitä en ikuna kyllä myy,
ja siihen löytyy ainoastaan yksi syy.
Nää on syötävän hyvät !.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut