Hopearahat, kultarahat

Runoilija Jack of hearts

mies
Julkaistu:
271
Liittynyt: 30.7.2008
Viimeksi paikalla: 7.5.2024 20:51

Asuinpaikka: Kokkola
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
24.9.1974

Esikoisteokseni "Welcome.Stop" on ilmestynyt 2007. Uusin teokseni "Tämä taivas on musta runo" on ilmestynyt 2017.   http://www.mediapinta.fi/kirjailija/7913
Runoteoksia saa ostaa joko suoraan kustantajan (Mediapinta Oy) sivujen kautta tai mistä tahansa kirjakaupasta. Esikoisteosta myyn myös itse, yhteyttä voi ottaa joko pikaviestin tai sähköpostin kautta.


Runojeni kopioiminen tai lainaaminen ilman lupaa on kielletty. 
Jos luvan pyydät, sen todennäköisesti myöskin saat. 
Kiitos kaikille jotka ovat runojani lukeneet ja kommentoineet.
Usein en muista tai ehdi kiittää teitä erikseen


"Jotta voidaan vetää raja ajattelulle, on ensin kyettävä ajattelemaan sen rajan molemmin puolin.
                                                              - Wittgenstein - 

"I know now the depths I reach are limitless."
                                                              - Nine Inch Nails - 



"The hostess is grinning, her guests sleep from sinning."
                                                             - The Doors - 

"Kerjääjää hallasilmien himmerrys hyytää."
                                                            - Tuomari Nurmio - 

      


 
Suosittelen:
 


Maailman kauheutta enää nähdä halunnut en
silmäni kiinni teippasin, näyt nuo ulos suljin

Mutta äänet, ne äänet kovemmin nyt kuulin
siispä korvatkin paketoin, annoin pauhulle kääreen

Entäpä hajut? Ne sieraimet poltti, mahaa väänsi
sisikuntani mun aivan mullinmallin käänsi

Vei aivan uusien kivun ulottuvuuksien ääreen
ja sikspä sen Aisti-Juudaksen vaimensin

Lisää vielä vähän, noin - täysin hiljensin, vaiensin
vaan vielä suuni maisteli, mokoma kehtasi!

Maailman kanssa peliään piti, avoimesti vehtasi
työni täydensin, kuuppani kerrassaan kapaloin

Itseluodun muurin takana voitonriemu, se kovin
lyhyt oli: yksi maailma ulos kun jäi, mieleni tovin

Aisteista tyhjempi oltuaan aatoksista täyttyi, maailma uus
edellistä armottomampi edessä aukeni, koko kamaluus

Pehmentämättä, tauotta, välimatkatta, toiseutta ilman
itse itseensä porautui ja kiireesti muurini purin, maailman

Ulkoisen sallin, kauheudesta pienempi lopulta se lie
joka etäältä näkyy; minä, sinä - armollinen kiertotie

Nähdyt, kuullut, haistetut, maistetut, ne ajassa kaareutuvat
meidät meille opettavat ja itseltämme meitä suojaavat.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Paljon puhuva
Paljon antava

Tämä jättää lukjan hiljaiseksi
Upea.

Hauskalla tavalla, isoa asiaa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot