surun siskot veljet

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 31.1.2026 14:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

miksi silmäni kostuivat
miksi huusin mä pimeässä
sydän hiljaa mun vaikeroi
tuulessa, tuiskussa hyytävässä

pieni kipinä se syttyi vain
ja pienenä heikkona sammui
surun siskot veljet seuraa sai
kun ilta yöksi jo tummui

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Suruisan kaunis.

Hieno ja koskettava runo
Kiitos!

Haikea, herkkä runo

Tästä tulee jotenkin E. Leinon runot mieleen. Kaunista.

Niin surullista ja herkkää runotekstiä...

Haikean koskettava runo.

Huokaus. Upeaa.

Kaunis rakkausruno. Kiitos runostasi

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut