isä

Hänen kätensä - nuo kätensä
on maailman meriä seilanneet
laivaa myrskyissä ohjanneet
- niillä on hän tehnyt töitänsä

Ei sileää pintaa niissä näy
On uurteita syvine poimuineen
ja tappelun tuomine arpineen
- noita käsiä hiljaa lähestyn

ja kosketan - käsiä kosketan
jotka kipuja ovat kärsineet
viimein voimattomina uupuneet
- isäni käsiä jo koskea uskallan!

Ei kätesi mua silitä enää
Eikä ne silittäneet silloinkaan
kun saavuit laivalla satamaan
- Miksi isä et leikkimään herää?

Tule, juokse kilpaa kanssani
niitylle, missä kukkaset kukkii
apilat kasvaa ja sammakot loikkii
- Oi isä, tule ja leiki kanssani

tai - nosta minut reppuselkään!
sieltä näkisin niin kauas, kauas
yli pellon - rannan - sinun laivas
- Voi isä, miksi yhä yöllä pelkään?

Käsistäsi on jo lämpö mennyt
se lämpö jota alati kaipasin
laivaasi odotin, rannalla samosin
- On kätesi kaikkeen jo väsynyt