niin kauan valvoin

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 30.6.2026 0:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

niin
kauan valvoin ja aattelin
ja mieleni ilosta suruun velloi
olin iloinen mut silti kuitenkin
suru jostain muustakin kertoi

miten sanoa hänelle kaiken sen
kuinka olisin, että hän jäisi
kun tunnen vain epävarmuuden
en tiedä miten hän ymmärtäisi


niin
nukahdin ja unta näin
kuinka tartuin kätehen somaan
oli ilo suuri mun silmissäin
pujotin sormet sormien lomaan


Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

herkkää ja kaunista...

Sydänjuuriani koputteleva tunnelmaruno.
Tyylikkyyttä tuo lisää runon ulkoasu ja rauhaisa väri.

Voi kun tämä keinuu kauniisti, taidokkaasti lukijaa vieden. Ja sisältö - osuu sydämeen asti. Talletan.

Suloinen oli unesi....Olispa ollut totta!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut