elo tyhjää on

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
451
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 1.1.2026 10:33

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

ne saapuvat taas!

          kuin houreissain

          minä harhailen



elo tyhjää on

          koska loppuu tää

          joku naurahtaa



anna mun olla vaan!



vielä yhden yön

jaksan laahustaa

          mieli allapäin



askel ontuen käy

alas kallistuu

          kuka jarruttaa?



anna mun olla vaan!



käsi kaulalla on

sydän sykähtää

          ilosta pursuaa!




käsi liukuvi pois

toivon sammuttaa

          kuiluni kuljettaa..



anna mun olla vaan!



 

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

hyvin kerrottu,toivottavasti ei noin toivotonta

no huh, tosi jyhkeää tekstiä, hellaakoski tulee mieleen

Tuo punainen teksti niin ulkonaisesti kuin sisällöltään muodostaa voimakkaan vastakohdan muulle tekstille ja siksi korostaa runon epätoivoisuutta. Runo on parahduksenomainen.Ja silti tai ehkä juuri siksi siitä pidänkin.

Epätoivoisuuden keskellä on pilkahdus, joka jonkun kerran alkaa kasvaakin! Punainen tehosti hienosti tuota lämmintä tunnetta.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut