monta tuhatta

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 6.1.2026 23:52

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

Monta tuhatta sanaa sinulle sanoin
ja nyt en muista niistä ainuttakaan
muista en mitä olen vannonut valoin
miten olen voinut ne näin unhoittaa?

Ehkä sanoin, minä rakastan sua
ja suutelin kättäsi niin värisevää
ehkä sanoin, tule lähelle mua
ja sinä painoit rintaani vasten pään
Sanoin kai muutakin,
mutta en muista
muistan vain silmäsi rakastuneet
käsi kädessä kuljimme
olit kuudentoista
nyt muistona on sanat unohtuneet

Kaiken, kaiken aika saa unohtamaan
mutta ei tyttöä, johon kerran
on sattunut rakastumaan
Kerran, kerran saanhan katseesi sen
jolla sinä silloin, kauan sitten
hurmasit nuorukaisen

Monta tuhatta muistoa kuollut on multa
ja nyt minulle ne niin rakkaita ois
mutta sen katseen jos saisin vain sulta
niin huomisen huolet haihtuisi pois

Ehkä sanoin, sulle kaikkeni annan
ja silitin tukkaasi niin hulmuavaa
ehkä sanoin, sinut vain haluan
kun yöllä hyväilin varttasi niin ihanaa
Sinä itkit onnesta, sen minä muistan
minä olin myös niin onnellinen
silloin elämämme oli niin satumaista
kun tunsimme suuren rakkauden

Kaiken, kaiken aika saa unohtamaan
mutta ei tyttöä, johon kerran
on sattunut rakastumaan
Kerran, kerran saanhan katseesi sen
jolla sinä silloin, kauan sitten
hurmasit nuorukaisen
 

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Jälleen niin tunteisiin vetoavasti kirjoitettua tekstiä, että huh. Kaunista kaihoa.

Aivan älyttömän upea runo:)
Sanat voi satuttaa, mutta ne voivat tuoda myös paljon iloa:)
Osaisinpa minäkin kirjoittaa noin hienosti...

joo sellasii ne sanat on:) jotain kuitenkin onneksi jäi. hän olisi varmaan otettu jos tietäisi sun yhä muistelevan:)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut