toivoton taistelu

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 6.1.2026 23:52

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

Sinä katsot silmiini kauniisti
ja naurat niin hersyvästi
minun vereni suonissa läikehtii
ja tunnen itseni ylvähäksi

Sinä olet omani ainiaan
et koskaan katso muita
ei kukaan väliimme tulla saa
ei rikkoa pesäpuita

Taas silmäsi kauniit sädehtii
ja huulesi vannoo valaa
mutta aivan kuin jotain kätkisit
jotain korviltani salaat

Mieleni valtaa levottomuus
ja rinnan tuskan tunne
miksi tuli tämä toivottomuus
miksi pelkään että kuolen

Et enää katso minuun päin
en enää ole sinulle ainut
on virta synkkä nyt edessäin
muistona menneen kaiut

Vaikka yritän mieltäsi käännyttää
ja näyttää tunteeni avoimesti
on välillämme yhä kylmempää
etkä katso minua tulisesti

Minä tekisin mitä vain vuoksesi
kunhan antaisit tilaisuuden
sinä olit hiljaa ja kuuntelit
kun anelin ikuisuuden

Nyt tunnen kuinka huono oon
ja itken olkaasi vasten
sinä kaipaat miehen sen kainaloon
joka huumas sinut kuin lapsen

Minä itkin tunnin ja toisenkin
ja itken vielä monta kertaa
niin monta vuotta sinua rakastin
ja nyt vain toiseen vertaat

Niin elämä kulkee kulkuaan
ja heikommat ei jaksa
kuin päänsä painaa, luovuttaa
ja virheistänsä maksaa

Minä pyysin anteeksi virheitäin
joita tehnyt olin monta
vain hetken taistelin ymmärtäin
oli taisteluni toivotonta

Sinä katsoit silmiini kauniisti
ja nauroit niin hersyvästi
minun vereni suonissa läikehti
ja tunsin itseni ylvähäksi

Selite: 
Jälkeenpäin hävettää kun tällaisia tuli kirjoitettua, koska niillä ei ollu mitään vaikutusta. Niinku ankan selkään olis kaatanu vettä. Itsekunnioitus vaan mureni.
Kategoria: 
 

Kommentit

Minua tämä puhutteli tosi rankasti. Jotkut runot sanovat itselle vähän, mutta kenties enemmän muille. Ja hyvä kuin mikä.

Tämäkin taistelu ja sen kirjoittaminen on ollut tarpeellinen.
Todella hyvä ja puhutteleva runo!
Vaikkei ehkä haluamallasi tavalla kohteelleen toiminutkaan.

Ensimmäisen säkeistön toisto kruunaa vaihtelevan kipeiden tunteiden aallokkona etenevän vuodatuksen!

Minuun tällä oli vaikutus. Se sai jonkin liikahtamaan sisälläni. Tätä lisää:) ihanaata:)

Mielestäni ei pidä tunteitaan hävetä, sotimatta ei taisteluita voiteta.
sodan tuhon jälkeen täytyy jaksaa rakentaa uutta, muutoin ..........?
voimia sinulle rakentamiseen ja rakastumiseen uudelleen.!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut