Lämmin hymy, silmät sädehtivät, ihana ääni. Kasvot enkelin, iho kuin samettia. Sydän suuri kuin universumi itse, silti hauras lailla lumihiutaleen. Kuka on tuo ihminen rakkain? Hänelle sydämeni annoin, rakkautta sain. Elämäni voima katosi, häntä loukkasin. Nyt yksin jäin, vain kaipuu sydämessäin. Rakkaus sisälläni palaa, mutta vain sen yhdelle antaa voi. Rakkaus kuolla ei voi, se vain odottaa. Turhaanko? Uskon niin. Toivo sydämessäni kuolla alkaa. Minä vain odotan. Kokea enää en voi, mitään yhtä ainutlaatuista. Vain häntä odotan, ikuisesti rakastan. Aina mielessä, ikuisesti sydämessä.
Selite:
Kaipuun tuskaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
